Päästrategin päivä

24.09.2020

Useammin kuin kerran minulta on kysytty mitä päästrategin päivä pitää sisällään, miten salkut rakennetaan ja mitä kaikkea sijoituspäätöksenteossa on syytä ottaa huomioon. Näiltä tiimoilta siis muutama sananen.

 

 Salkunrakennuksen kulmakivet

  • Pysy jyvällä mitä taloudessa ja politiikassa tapahtuu
  • Seuraa yritysten tulosodotuksia ja markkina-arvostuksia
  • Ymmärrä markkinapsykologiaa
  • Älä sotkeudu lillukanvarsiin
  • Valitse instrumentit, joilla toteutat allokaationäkemyksen

  

Työ ja harrastus

Mikäli talouden ja maailmanpolitiikan seuraaminen ei kiinnosta, näihin hommiin ei kannata lähteä. Merkittävä osa sijoitusstrategin valveillaoloajasta vierähtää talouden ja politiikan ymmärtämiseen. Näin ollen aito kiinnostus asiaan auttaa. Pelkästään toimistossa työpöydän ääressä vietetyt tunnit eivät useinkaan riitä, vaan tapahtumat tarttuvat takinliepeeseen ja seuraavat mukana kotiin. Markkinoita ja talousuutisia tulee katsastettua vielä iltasaduksikin ennen nukahtamista. Tämä homma lienee samaan aikaan sekä työ että harrastus – puuhastelisin samaa, vaikka siitä ei maksettaisi, mutta sitä ei kannata kertoa työnantajalle.

Poliittiset tapahtumat ja yleinen talouskehitys vaikuttavat sijoitusmarkkinoihin. Helikopteriperspektiivistä asioita katsottaessa keskeiseksi nousee tulevan makrotalouskehityksen arvuuttelu sekä hallitusten harjoittaman finanssipolitiikan ja keskuspankkien rahapolitiikan asemoinnin arvioiminen. Parin viime vuoden aikana mielessä ovat lähes päivittäin pyörineet yhtämittaisesti vuosikymmenen jatkuneen nousukauden tulo kypsään ikään, USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, keskuspankkien massiivisten elvytystoimien vaikutus riskisten sijoituskohteiden hintoihin ja presidentti Trumpin omintakeinen ja tempoileva talouspolitiikka. Ja nyt viimeisimpänä korona-pandemian vaikutus talouksiin, yhteiskuntiin ja finanssimarkkinoihin.

 

Veikaten voitat

Sijoitusstrategin jatkuvana tehtävänä on arvuutella, kuinka erilaiset taloudelliset ja poliittiset voimat vaikuttavat sijoitusmarkkinoihin. Mielenkiintoiseksi, haastavaksi ja samalla ajoittain äärimmäisen tunteita herättäväksi tehtävän tekee se tosiasia, että hyvinkin usein nämä voimat vetävät eri suuntiin. Välillä oma arvio moninaisten vaikutusten summavektorin suunnasta ja vahvuudesta osuu kohdalleen – toisinaan taas ei.

Esimerkkinä tästä, vuonna 2018 USA:n taloutta ja yritysten tuloskasvua tuki presidentti Trumpin hallinnon masinoima elvyttävä finanssipolitiikka ja tehdyt veroleikkaukset. Tämä vauhditti osakemarkkinoita huolimatta siitä, että kauppasota Kiinan ja USA:n välillä eskaloitui rajusti ja keskuspankki Fed kiristi rahapolitiikkaa. Etukäteen olisi voinut myös arvioida, että kauppasota kasvattaa epävarmuutta tulevasta ja vaurioittaa koko maailmantaloutta latistaen osakemarkkinakehityksen. Kävi kuitenkin toisin ja ainoastaan aivan vuoden 2018 lopulla osakemarkkinoilla nähtiin lyhyt – joskin raju – korjausliike alaspäin, kun sijoittajat säikähtivät Fedin koronnostojen mahdollisesti taloudelle aiheuttamaa negatiivista vaikutusta. Tästä osakekurssien laskusta toivuttiin kuitenkin nopeasti. Heti vuoden 2019 alussa Fed teki presidentti Trumpin painostamana politiikassaan 180-asteen käännöksen ja siirtyi kiristävästä politiikasta keventävään muiden keskeisten keskuspankkien seuratessa perässä.

Vuonna 2019 osakkeissa nähtiin vahvaa nousua elvyttävän rahapolitiikan siivittämänä. Edes näkymä hidastuvasta talouskasvusta ja USA-Kiina-kauppasodan pitkittymisestä eivät masentaneet osakemarkkinoita. Nurkan takana odotti kuitenkin yllätys, jota kukaan ei osannut ennakoida. Vuoden 2019 lopulla Kiinan Wuhanista alkoi levitä koronaviruksen aiheuttama tauti, joka laajeni nopeasti pandemiaksi ja johti talouksien poikkeuksellisiin sulkutoimiin vuoden 2020 alkupuoliskolla. Osakemarkkinat romahtivat. Ratsuväki karautti kuitenkin apuun – keskuspankit ja valtiot käynnistivät nopeasti ennennäkemättömän vahvat talouden elvytystoimet, mikä johti osakemarkkinoiden riemukkaaseen toipumiseen.

Tässä kohtaa kurssinousun vahvuus yllätti paatuneen strategin. Maailmantalous oli ajautumassa syvimpään taantumaan lähes sataan vuoteen ja epävarmuus tulevasta oli kohonnut suureksi. Taudin kulkua oli erittäin vaikea arvioida, samoin kuin hallitusten asettamien rajoitustoimien negatiivista vaikutusta talouksille. Osakemarkkinoita ajoi kuitenkin vahva usko pandemian helpottamisesta ja talouksien nopeasta elpymisestä.

 

Erota olennainen kohinan keskeltä

Tarinassa on vielä pieni koukku. Jos välillä kuvittelee ymmärtävänsä yleistä talouskehitystä koskevien odotusten ja politiikkamuutosten vaikutuksen sijoitusmarkkinoihin, muuttujien määrä kasvaa, kun mukaan otetaan yritysten tuloskehitys ja muutokset tulosodotuksissa ja vaikkapa osakkeiden arvostus suhteessa yhtiöiden tekemiin tuloksiin, kirja-arvoon ja korkomarkkinoihin. Ja päälle tulee vielä markkinapsykologian haistelu ja markkinoiden teknisen kuvan tunteminen. Tässä kohtaa vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken, jos kaikkea haluaa seurata ja olla syvällisesti perillä jokaisesta asiasta. Vuosien varrella tärkein neuvo itselleni onkin ollut, että vältä hukkumista informaatiotulvaan tai sotkeutumista lillukan varsiin. Markkinoilla on valtava määrä taustakohinaa – uutisvirtaa, joka ei käytännössä liikuta markkinoita. Kunakin hetkenä markkinakehitystä ajaa yleensä muutama teema. Näiden markkina-ajureiden tunnistaminen on keskeistä, samoin kuin sellaisten tilanteiden havaitseminen, jolloin nämä teemat vaihtuvat tai sentimentti – markkinatunnelma – muuttuu merkittävästi.

Esimerkiksi keväällä korona-pandemian aiheuttamasta osakemarkkinoiden romahduksesta on toivuttu äärimmäisen nopeasti. Tämä nousu on perustunut sijoittajien vahvaan uskoon siitä, että taloustilanne tulee kohentumaan nopeasti ensi vuoden alkupuoliskolta lähtien. Markkinoiden edessä joutuu olemaan nöyrä, sillä markkinat ovat aina oikeassa, vaikka välillä itse näkisikin tilanteen hieman toisin ja haluaisi olla eri mieltä.

Itse näen vaarana, että osakemarkkinat ovat ottaneet liikaa etukenoa ja hinnoittelevat käytännössä jo täysin vuosien 2021 ja 2022 tuloskasvun – siinäkin tapauksessa, että ponnistus menisi lankulle, eli talouksien toipuminen tapahtuisi ripeästi. Nähty osakekurssien nousu on tapahtunut puhtaasti osakkeiden arvostuskertoimien venymisen kustannuksella, joten tällä hetkellä markkinaa ei voi parhaalla tahdollakaan kehua halvaksi. Mutta aika mukavastihan tuo kurssitaso on pitänyt, vaikka koronan toista aaltoa pukkaa ja riskit ovat sen myötä kohonneet. Osakkeissa on siis kannattanut roikkua, vaikka joudunkin kysymään itseltäni joka päivä, kuinka lujaa kannattaa uskoa osakemarkkinoiden merkittävään nousuun seuraavan 6-12 kuukauden aikana.

 

Rakennuspalikat ojennukseen

Josko sitten on päässyt niin pitkälle, että taloudesta ja markkinoista on onnistunut muodostamaan jonkin sortin näkemyksen, edessä on varojen sijoittaminen. Käytännössä se tarkoittaa rahojen tunkemista erilaisiin sijoitusinstrumentteihin allokaationäkemyksen mukaisesti. Frontissa on tavaksi tullut ETF-instrumenttien käyttö sijoitussalkkujen rakentamisessa. Tälle löytyy mielestäni erittäin pätevät perusteet. (Tutustu vaikka varainhoidon osalta uusiutuneisiin kotisivuihimme, jossa lisää mm. sijoitustyylistämme täällä.)

Markkinoilla on nykyisellään noin 7 000 pörssilistattua rahastoa, joten niistä sopivimpien valitseminen on oma prosessinsa. Sijoitusinstrumenttien valinnassa lähtökohta on edellä mainittu allokaationäkemys, jonka perusteella tehdään maantieteellinen ja toimialajako sekä hajautus osakkeiden, korkojen ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden välillä.

ETF-instrumenttien valinnassa arvioidaan hallinnointiyhtiön kokemusta, hallinnoitavien varojen kokoa ja laajuutta sekä ETF:n rakennetta. Hallinnoimien varojen määrä, fyysinen vs. synteettinen, replikointitekniikka, vastapuoliriski, noteerausvaluutta ja todellinen allaoleva valuuttariski, osinkoa maksava tai ei, ovat niitä kysymyksiä, joita on syytä esittää insrumenttia valittaessa. Eikä parane unohtaa kaupankäyntipaikkaa, markkinatakaajia, kaupankäynnin vastapuolia ja likviditeettiä markkinoilla. Kustannusten osalta hallinnointipalkkio sekä osto- ja myyntihinnan ero ovat keskeisiä tarkasteltavia tekijöitä. Tällaista puuhastellessa päivät soljuvat sukkelasti.

 

Miksi nousta aamulla sängystä?

Semmoisia velikultia me sijoitusstrategit olemme. Tykkäämme lukea, tulkita ja analysoida. Aika ei käy pitkäksi myöskään tietokoneruudun ääressä markkinadataa tuijottaessa tai excel-taulukkoa rakennellessa. Numerot ovat meistä jännittäviä. Mutta kammioonsa hautautuvaa tutkijatyyppiä en itsestäni saisi edes pakottamalla. Nautin talouden tapahtumien ja finanssimaailman juonenkäänteiden seuraamisesta, mutta niiden ympärille rakentuva konkretia – sijoitustoiminta ja yhdessä asiakkaiden kanssa heidän tarpeitaan palvelevien sijoitusratkaisujen ja -kokonaisuuksien rakentaminen – ovat syy, jonka takia nousen aamulla sängystä ja rahtaan ahterini toimistolle.

 

Vesa Engdahl, päästrategi
Front