Vuoden toisen neljänneksen tulosjulkistuskausi alkaa olla läjässä. Kuten olettaa saattoi, pörssilistattujen yritysten tulokset tippuivat Q2:lla huomattavasti vuotta aiemmasta. Tulosjulkistuskausi osoittautui kuitenkin molemmin puolin Atlanttia paremmaksi, kuin mitä pahimmillaan pelättiin. Samalla usko valtioiden ja keskuspankkien elvytystoimien tehokkuuteen on säilynyt järkähtämättömänä, mikä on ollut omiaan tukemaan osakemarkkinoita. Lisäksi osakekursseja on kannatellut toivo rokotteen löytämisestä koronaan ja luottamus siihen, ettei koronaepidemian mahdollinen toinen aalto johda yhtä laajoihin talouden sulkutoimiin, kuin mitä keväällä nähtiin.
Koronaepidemian seurauksena maailmantalous on kohtaamassa syvimmän taantuman lähes sataan vuoteen. Viimeksi vastaavaa nähtiin 1930-luvun alussa. Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF ennustaa globaalin kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna noin 5 %. Läntisten teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD maalailee vielä tätäkin synkempää kuvaa ennakoiden maailman BKT:n supistuvan 6 %. Tämä ennuste pitää sisällään oletuksen siitä, että koronaepidemiasta selvitään yhdellä tautiaallolla. Mikäli vuonna 2020 koetaan vielä toinen talouksien laajamittaisiin sulkutoimiin johtava korona-aalto, supistuisi maailmantalous OECD:n mukaan jopa 7,5% vuonna 2020. Länsimaiden poliittiset johtajat ovat viime viikkoina antaneet ymmärtää, että viime kevään kaltaisia sulkutoimia halutaan välttää viimeiseen asti. Euroopan uusien koronatartuntojen määrän jälleen kohotessa, keskeisten maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Espanjan poliittiset johtajat ovat välittäneet viestiä matalasta halukkuudestaan ryhtyä laajoihin taloutta rajoittaviin toimiin. Keväällä nähtiin kuinka nopeasti tällaiset toimet tuhoavat taloutta ja työpaikkoja, ja kiihdyttävät julkisen talouden velkaantumista.
(Kuva 1)
Vaikka koko vuoden 2020 osalta kasvuennusteet ja talouden näkymät ovatkin synkät, saatamme olla tilanteessa, jossa käsillä oleva huono tilanne ei ole enää muuttumassa entistä huonommaksi. Mikäli olemme vähänkään onnekkaita, talouden pohjakosketus on käsillä niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Tähän suuntaan viittaisi moni parin viime kuukauden aikana julkaistu ennakoiva suhdanneindikaattori. Esimerkiksi teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksit – joiden ennustearvo on korkea, joskin horisontti verrattain lyhyt (3-6kk) – ovat elpyneet reippaasti molemmin puolin Atlanttia ja kohonneet kriittisenä pidetyn 50 pisteen rajan yläpuolelle. Tämä kertoo, ettei teollisuus ja palvelut ole enää kevään tapaan vapaassa pudotuksessa, vaan pohja on löytymässä ja toimialat ovat jopa kääntymässä kasvuun. Mikäli koronaepidemian toinen aalto ei johda merkittäviin uusiin talouksien sulkutoimiin, toiveissa onkin taloustilanteen asteittainen kohentuminen. Ja tämä ei suinkaan ole sijoittajille huono uutinen. (Kuva 2, 3 ja 4)
Tulevia talouden näkymiä peilaavat pitkät korot ovat niin USA:ssa kuin Euroopassakin reagoineet koronaepidemiaan. Maaliskuun synkimpinä päivinä Saksan 10v korko painui ennätyksellisen alhaiselle tasolle -0,85 %:iin. Samaan aikaan USA:ssa vastaava korko tippui kahden prosentin tuntumasta puoleen prosenttiin. Saksan 10v korko on kohonnut maaliskuun pohjista, mutta pysyttelee edelleen alhaisella tasolla -0,5 %:n tuntumassa heijastellen vaatimattomia talouskasvu- ja inflaatio-odotuksia. USA:ssa 10v valtionlainakorko ei ole juurikaan noussut maaliskuun tasoilta, vaan liikkuu toistaiseksi 0,6-0,7 %:n välimaastossa. Myös lyhyet korot ovat laskeneet rajusti molemmin puolin Atlanttia koronaepidemian seurauksena. USA:ssa korkokäyrän lyhyt pää on tippunut noin puolitoista prosenttiyksikköä kuluvan vuoden alusta, eli ajasta ennen kuin koronahuolet pintautuivat. Euroalueella lyhyet markkinakorot puolestaan jo välillä hieman elpyivät kevään pohjista, mutta ovat laskeneet uudelleen maaliskuun tasoille koronatapausten lisääntyessä ympäri Eurooppaa. Lyhyiden korkojen tasoon vaikuttaa toki keskeisesti keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka, mutta myös ne luovat osaltaan kuvaa talouden näkymistä lyhyemmällä aikavälillä. Näin ollen voitanee summata, ettei korkomarkkina anna vielä indikaatiota talouden tilan välittömästä kohentumisesta. (Kuva 5, 6 ja 7)
Ehkäpä ainoa lohtu on, että USA:ssa korkokäyrän asemoinnin muuttuessa myös sen muoto on vaihtunut laskevasta nousevaksi. Pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksen kääntyminen negatiivisesta positiiviseksi antaa toivoa siitä, ettei talouden tila enää pidemmällä aikavälillä ole heikentymästä nykyisestään. Tämän hetkisestä kurjasta tilanteesta olemme jatkossa ehkä kulkemassa kohti parempaa. Alleviivata kuitenkin täytyy, että positiiviseksi korkoero ei anna minkäänlaista osviittaa talouden suunnasta lähikuukausina, vaan peilaa pidemmän aikavälin odotuksia; näkymiä seuraavalle vuodelle tai kahdelle. (Kuva 8)
Pienimmillä vaurioilla koronaepidemiasta ovat selvineet teknologia, lääketeollisuus ja terveydenhuolto, päivittäistavarakauppa ja verkkokauppa sekä yleishyödylliset palvelut. Jotkin toimialat, kuten teknologia ja verkkokauppa, ovat jopa hyötyneet koronaepidemian aiheuttamasta tilanteesta. Sen sijaan matkailuala ja vaikkapa investointihyödykkeitä valmistavat yritykset ovat pahimpien kärsijöiden joukossa. Ravintoloiden, tapahtumajärjestäjien, hotellien, risteilyoperaattoreiden ja lentoyhtiöiden ahdingon ei voi välttämättä odottaa helpottavan edes vuoden 2021 aikana. Kokonaisuudessaan pahin koronaepidemian aiheuttama kuritus taloudelle saattaa alkaa kuitenkin olla ohi.
Osakemarkkinoilla pörssilistattujen yhtiöiden tulosten odotetaan edelleen laskevan vuoden 2020 jälkipuoliskolla vuotta aiempaan verrattuna. Tuloskasvun ennakoidaan kääntyvän positiiviksi vuoden 2021 alkupuoliskolla. Osakemarkkinat hinnoittelevat jo vahvasti tätä käännettä. Kurssit ovat kohonneet voimakkaasti maaliskuun pohjista samalla, kun yritysten tulokset ovat laskeneet, joten sijoittajat luottavat vahvaan talouden toipumiseen ja ennakoivat reipasta yritysten tuloskasvua ensi vuodelle.
Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa osakkeiden kurssitaso on noussut korkeaksi suhteessa yhtiöiden tekemiin tuloksiin. Esimerkiksi USA:n S&P500-indeksin P/E-kerroin on rullaavilla 12 kuukauden tulosennusteilla noin 40 % pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, joten käytännössä markkina hinnoittelee jo vuosien 2021 ja 2022 tuloskasvun. Tässä kohtaa sopiikin kysyä, että käsi ylös kuka uskoo osakemarkkinoiden merkittävään nousuun seuraavan 6-12 kuukauden aikana? Omasta puolestani katson, että nousuvara osakekursseissa on toistaiseksi hyvin rajattu. Tämä siitä huolimatta, että talous kääntyisi parempaan. (Kuva 9 ja 10)
Vesa Engdahl, toimitusjohtaja
Front Varainhoito Oy