USA:n uudella presidentillä on käsissään jakautunut kansa ja kärsineet ulkosuhteet

06.11.2020

USA:n presidentinvaalit olivat tiukemmat kuin ennakkoon osattiin uumoilla. Nyt kuitenkin näyttää, että Joe Biden olisi saanut kokoon voittoon tarvittavat vähintään 270 valitsijamiestä. Mahdollista on, että istuva presidentti Donald Trump haastaa vaalituloksen, asia viedään oikeuteen ja ääniä lasketaan joissain osavaltioissa vielä uudemman kerran. Näin ollen vaalien lopputulos ei ole kirkossa kuulutettu, mutta kirjoitamme tämä kommentin olettaen, että Biden tulee olemaan isäntä seuraavat neljä vuotta valkoisessa talossa.

 

Presidentin vaihdos ei ongelma markkinoille

Presidentti Donald Trumpin kautta ovat leimanneet tempoileva talous- ja ulkopolitiikka. Hän on ollut korostuneesti johtaja omalle kannattajakunnalleen, mutta ei koko kansalle. Sijoitusmarkkinoiden kannalta mieluisaa on ollut hänen veronalennuksensa ja taloutta tukeva finanssipolitiikka, jota tosin harjoitettiin vuosina 2017-2018 vahvan myötäsyklisesti ja talouden ollessa suhdannehuipulla.

Joe Bidenilta voidaan jatkossa odottaa pikemminkin ehdotuksia verojen korottamisesta. Erityisesti esille on noussut Bidenin mahdollinen suunnitelma nostaa yhteisöveroa tuntuvasti ja perua näin ainakin osittain presidentti Trumpin vuoden 2017 lopulla tekemä päätös laskea kyseinen vero 35 prosentista 21 prosenttiin. Tämä ei olisi markkinoiden mieleen, eikä myöskään paras mahdollinen päätös koronakriisin keskellä kamppailevalle talouselämälle. Samalla Bidenin politiikka niin kotimaassa kuin suhteessa ulkovaltoihinkin ollee kuitenkin ennakoitavampaa ja johdonmukaisempaa, ja talouspolitiikan linjaukset yleisesti ottaen siedettäviä markkinoiden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan markkinoilla ei siis tulisi olla syytä suureen huoleen mikäli Joe Biden astuu virkaan valkoisessa talossa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Radikaaleja suunnanmuutoksia Bidenin voi olla vaikea tehdä. Tämä johtuu siitä, että demokraatit eivät ole näillä näkymin saamassa toivomaansa värisuoraa, jossa niiden hallussa olisi niin valkoinen talo kuin kongressi ja senaattikin. Vaikka kongressiin olisikin tulossa demokraattienemmistö, senaatti säilynee republikaaneilla. Tämä rajoittaa Bidenin toimintavapauksia ja mahdollisuuksia ajaa läpi pitkälle meneviä poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia.

Sijoittajien näkökulmasta tietyt toimialat ja sektorit voivat näyttäytyä aikaisempaa houkuttelevampina Bidenin valinnan myötä. Näihin lukeutuu muun muassa uusiutuvan energian ja infrastruktuurialan yhtiöt. Sähköautojen valmistajat, aurinkoenergiayhtiöt ja tuulivoimayhtiöt hyötyvät Bidenin valinnasta, sillä hän haluaa taistella ilmastonmuutosta vastaan. Myös infrastruktuuriyhtiöt ovat hyötyjien joukossa talouden elvytysohjelmien kohdistuessa infrahankkeisiin. Sen sijaan lääketeollisuus ja terveydenhuolto voivat olla kärsijöiden joukossa, sillä demokraatit haluavat alalle enemmän hintasääntelyä. USA:ssa reseptilääkkeet ovat tätä nykyä kalleimpia maailmassa.

 

 

Kansan yhdistäminen ja ulkosuhteiden parantaminen keskeinen työsarka presidentille

USA on kohdannut tänä vuonna lukuisia sisäpoliittisia haasteita. Koronapandemia on tuonut entistä selvemmin esille maan elintasoerot. Tämän ohella rasismiin liittyvät väkivallanteot ovat lisääntyneet. Pystyykö uusi presidentti yhdistämään kansan ja palauttamaan luottamukseen presidentti-institutioon, mikä on kokenut kolauksen sekä maan sisällä että ulkopuolella – tämä kaikki jää nähtäväksi.

Bidenin ja Trumpin maailmankuvat poikkeavat vahvasti toisistaan, joten moni asia varmasti muuttuu Bidenin tullessa presidentiksi. Koronakriisin saralla Biden on valmiimpi talouden rajoitustoimiin ja kansalaisille annettaviin suosituksiin maskien käytöstä ja fyysisen etäisyyden pitämisestä. Laajemmin terveydenhuollossa Biden on valmis palauttamaan Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen, joka toisi suuremmalle osalle kansalaisista pääsyn terveydenhuoltopalveluihin.

Siirtolaisuuteen ja maahanmuutton liittyvissä asioissa Biden edustaa presidentti Trumpia liberaalimpaa linjaa. Maahantulo helpottunee monille kansalaisuuksille ja maastakarkoitukset todennäköisesti vähenevät. Ja varmaa on Meksikon rajamuurin rakentamisen pysähtyminen.

Biden kannattaa sääntelyä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Trumpin poliittisista päätöksistä hän peruuttanee ainakin USA:n vetäytymisen Pariisin ilmastosopimuksen piiristä. Trump irtisanoutui tästä sopimuksesta pitäen sitä liian kalliina. Biden haluaa myös USA:n energiatuotannon perustuvan yhä enenevässä määrin uusiutuvaan energiaan.

Ulkosuhteissa ja kauppapolitiikassa Trumpin ja Bidenin erot korostuvat. Presidentti Trumpin hallinto ei ole noudattanut USA:n pitkäaikaisia ja pysyviä toimintatapoja ulkopolitiikassa. Kuluneen neljän vuoden aikana Yhdysvaltojen suhteet useiden valtioiden kanssa ovat kiristyneet ja suhteet moneen liittolaiseen heikentyneet. Biden haluaa laittaa USA:n liittolaissuhteet uudelleen kuntoon. Biden tuo epäilemättä maan ulkopolitiikkaan ennalta-arvattavuutta ja palauttaaa USA:n kansainvälisen yhteistyön tielle. Tämä saattaa olla keskeisin muutos, jonka uusi presidentti tuo.

Trump on halunnut muuttaa tai lopettaa hänen tulkintansa mukaan USA:lle epäedulliset kauppasopimukset. Suurin kädenvääntö syntyi pari vuotta sitten Kiinan kanssa käytävästä kaupasta, jota Trump piti erittäin epäreiluna USA:n kannalta. Kauppasopimusneuvottelut Kiinan kanssa ovat edelleen kesken. Bidenin mukaan Kiina on hyötynyt USA:n sekavasta politiikasta ja vieraantumisesta liittolaisistaan. Tämä varmastikin pitänee joiltain osin paikkansa. Myös Biden tulee pitämään kiinni tiukasta linjasta suhteessa Kiinaan, mutta keinot Kiinan toiminnan rajoittamiseksi ovat todennäköisesti hieman erilaisia kuin Trumpilla. Sekä republikaanit että demokraatit katsovat tärkeäksi hillitä Kiina nousua taloudelliseksi ja poliittiseksi maailmanvallaksi. Tässä on kyse nousevan ja laskevan hegemonian kädenväännöstä, jossa laskeva hegemonia harvoin on valmis luopumaan valta-asemastaan ilman vastaanpanemista.

 

Vesa Engdahl, päästrategi
Front