Antti Suhonen: Brittinäkökulma vaihtoehtoisiin rahoituskanaviin | Front

Antti Suhonen: Brittinäkökulma vaihtoehtoisiin rahoituskanaviin

31.03.2017

Pankkien ulkopuolinen velkarahoitus on kasvanut voimakkaasti finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Samalla sekä instituutioiden että yksityissijoittajien mahdollisuudet hajauttaa salkkuaan uudentyypisiin korkosijoituksiin ovat lisääntyneet. Iso-Britanniassa vaihtoehtoisten rahoituskanavien osuus kokonaisluotonannosta on merkittävä, ja maa on ollut maailmanlaajuisestikin edelläkävijä erityisesti vertaislainamarkkinan (”peer-to-peer”, ”marketplace lending”) kehityksessä. Vaikka markkinan historia on vasta noin kymmenen vuoden mittainen, vuoden 2016 alkupuoliskolla jo lähes joka kymmenes kaikista lainaa hakevista brittiläisistä pienyrityksistä etsi rahoitusta vertaislainapalvelujen kautta. Britannian markkinan kasvutarina on siten mielenkiintoinen myös kansainvälisestä näkökulmasta.

Finanssikriisin kasvattama

Britannian pankkisektori on ollut voimakkaiden muutosten kourissa finanssikriisistä lähtien. Suuret liikepankit RBS, HBOS ja Lloyds päätyivät vuonna 2008 osin veronmaksajien omistamiksi, ja kriisiä seurannut luottolama koetteli erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Britannian pankkien pk-sektorin lainakanta kutistui vuosina 2011-2016 lähes viidenneksen pankkien rajoittaessa riskinottoa ja suosiessa suuria ja vakavaraisia yrityksiä laina-asiakkaina.
Perinteisten pankkien ongelmien seurauksena Britanniaan on kehittynyt varsin monimuotoinen vaihtoehtoisen rahoituksen ekosysteemi jossa ovat osana uudet ns. haastajapankit, julkinen joukkolainamarkkina sekä vertaislainapalvelut. Maan vertaislainamarkkina on kasvanut yli 100% vuosivauhtia sitten vuoden 2010, ja vuonna 2015 lainakanta, 2,7 miljardia puntaa eli noin 3,4 miljardia euroa, oli viisinkertainen koko muuhun Eurooppaan verrattuna.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, missä valtaosa vertaislainoista muodostuu kuluttajarahoituksesta, Britanniassa kuluttajaluotot ja yrityslainat edustavat kumpikin noin kolmasosaa lainakannasta. Muita markkinasegmenttejä ovat kiinteistösektorin lainoitus (22%) ja yritysten laskusaatavien rahoitus (12%). Sijoittajakunnasta yli puolet on edelleen yksityishenkilöitä, ja vertaislainayritysten selkeänä tavoitteena on ollut ylläpitää tasapainoinen hajautus eri sijoittajatyyppien kesken. Tätä tavoitetta on pyritty edistämään kohtelemalla sijoittajia yhtäläisesti esimerkiksi lainojen allokoinnissa, sekä tarjoamalla pelkän kauppapaikan lisäksi erityisesti piensijoittajia hyödyttäviä lisäpalveluita. Näitä ovat esimerkiksi lainojen luottoriskiarvionti ja hinnoittelu vertaislainayrityksen toimesta, erilaiset ratkaisut lainasalkun hajautukseen, sekä lainojen jälkimarkkinat.

Digitaalisuus kilpailuetuna

Britannian tapauksessa merkittävänä osasyynä vertaislainamarkkinan nopeaan kasvuun on ollut finanssikriisin aiheuttama perinteisen pankkilainoituksen tyrehtyminen. Samaan aikaan on tärkeää huomata, että vertaislainapalveluiden liiketoimintamalli pitää sisällään myös useita pysyvämpiä kilpailuetuja lähtien digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuvasta markkinoinnista, luottoprosesseista ja lainahallinnosta. Parhaimmillaan tällä saavutetaan matalammat operatiiviset kustannukset kuin perinteisissä kivijalkapankeissa, kun puhtaalta pöydältä aloittava digitaalinen palvelualusta ei kärsi olemassa olevan organisaation ja järjestelmien painolastista pitkään markkinoilla olleiden pankkien tapaan.

Digitaalinen toimintamalli mahdollistaa myös lainanottajien uudentyyppisen ja laajemman arvioinnin luottoprosessin osana, tästä esimerkkinä mainitaan usein asiakkaan sosiaalisen median profiilin huomiointi luottopäätöstä tehtäessä. Samalla on kuitenkin todettava, että vakiintuneiden vertaislainapalvelujen riskiarviointi perustuu edelleen voittopuolisesti perinteisiin luottoriskin mittareihin eikä poikkea menetelmiltään suuresti pankkien käytännöistä. Vertaislainayritykset tekevät luottoriskianalyysin asiakkaista ennen näiden hyväksymistä lainanhakijaksi palveluun, keskimääräisen hyväksymisprosentin vaihdellessa 10% ja 25% välillä.
Kolmas digitaalisuuden ja pienemmän organisaation ketteryyden luoma kilpailuetu on lainanhakuprosessin yksinkertaisuus ja nopeus. CEBR –tutkimuslaitoksen viime vuonna suorittamassa kyselyssä kartoitettiin syitä miksi palvelua käyttäneet lainanottajat olivat päätyneet vertaislainaan perinteisen pankkilainan sijaan. Lähes 60% vastanneista ilmoitti merkittävimmiksi syiksi joko luottopäätöksen nopeuden tai hakuprosessin selkeyden ja yksinkertaisuuden. Vain alle 7% hakijoista ilmoitti päätyneensä vertaislainapalveluun pankin hylättyä heidän lainahakemuksensa.

Vaihtoehtoinen rahoitus sijoituksena

Historiallisesti äärimmäisen alhaisten korkojen ympäristössä on selvää, että vertaislainat ja muut korkeampaa tuottoa sekä riskien hajautusta tarjoavat kohteet ovat sijoittajan kannalta houkuttelevia. Millaisia sijoituksia vertaislainat ovat sitten olleet? Britannian markkinan tuottohistoria on varsin hyvin dokumentoitua jo usean vuoden ajalta, ja esimerkiksi neljän suurimman vertaislainapalvelun toteutuneita tuottoja seuraavan Liberum altfi –indeksin vuosituotto on vaihdellut vuodesta 2010 eteenpäin 4,5% ja 6,5% välillä. Yrityslainojen korkotaso on tyypillisesti ollut jonkin verran kuluttajarahoitusta korkeampi, ja tällä sektorilla toteutuneet tuotot palkkioiden ja luottotappioiden jälkeen ovat liikkuneet 5-8% haarukassa.
Toteutuneen luottoriskin osalta vertaislainat ovat olleet suhteellisen yhteismitallisia B/BB-luokitettujen high yield -joukkolainojen kanssa. Historiallisista tuotoista ja tappioista puhuttaessa on toki tärkeää korostaa, että vertaislainat ovat varsin uusi omaisuusluokka eikä niiden käyttäytymisestä talouden taantumassa ole toistaiseksi juurikaan kokemusta.

Tulevaisuuden haasteet

Vertaislainakannan nopea kasvu ja vaihtoehtoisten rahoituskanavien nousu uskottavaksi vaihtoehdoksi perinteisten pankkien rinnalle pitää sisällään myös haasteita. Vertaislainayritysten näkökulmasta ehkä suurin uhka on toimialaan liittyvä maineriski, joka pahimmillaan voisi toteutua jonkin markkinaosapuolen kaatuessa väärinkäytösten johdosta. Tällaisen koko toimialaa koskettavan riskin minimoimiseksi alan johtavat yritykset pyysivät vuonna 2014 rahoitusvalvojaa FCA:ta luomaan valvontakehikon ja yhteiset pelisäännöt aiemmin regulaation ulkopuolella toimineelle lainamarkkinalle.

Toinen pidemmän tähtäimen kysymys on kuinka pysyväksi vertaislainayritysten liiketoimintamallin kilpailuedut osoittautuvat. Haasteena tulevina vuosina ovat ainakin pankkien omien digitaalisten palvelujen kehitys sekä niiden oman rahoituksen edullinen saatavuus talletusten kautta etenkin korkotason aikanaan normalisoituessa. Kolmanneksi, vertaislainasektorin luottoriskikriteerit ja luottoanalyysin laatu tullaan testaamaan seuraavassa taantumassa. Jos vertaislainat näistä haasteista selviävät, voi niiden odottaa tulevaisuudessa muodostuvan kiinteäksi osaksi niin kuluttajien kuin yritystenkin käytössä olevaa rahoituspalettia.

Opetuksia muualle Eurooppaan?

Britannian markkinaan liittyy paljon paikallisia ominaispiirteitä eivätkä sikäläiset kokemukset ole suoraan siirrettävissä Suomeen tai muualle Eurooppaan. Peruspankkipalveluiden taso maassa on varsinkin digitaalisen käyttäjäkokemuksen suhteen reilun vuosikymmenen Pohjoismaita jäljessä, joten haastajien on helppo erottua perinteisistä kilpailijoista. Lisäksi pankkisektorin julkinen kuva on finanssikriisin ja lukuisten ilmenneiden väärinkäytösten seurauksena edelleen heikko niin sijoittaja- kuin laina-asiakkaidenkin keskuudessa.
Markkinan vahvaa kasvua ovat osaltaan tukeneet myös julkisen vallan aktiiviset toimet maan rahoitushuollon ja rahoitusmarkkinoiden monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rahoitusmarkkinoita valvovan viranomaisen FCA:n yhtenä tavoitteena on kannustaa kuluttajia hyödyttävien uusien palveluiden syntyä sekä olemassa olevia liiketoimintamalleja haastavaa ”disruptiivista innovaatiota”, mikä on edesauttanut laajemminkin brittiläisen finanssiteknologiasektorin kehitystä.

Rohkaisevaa Britannian esimerkissä on se, että vaihtoehtoiset rahoituskanavat näyttävät pystyvän kilpailemaan hyvällä ja joustavalla palvelulla, eikä markkinoille tulon edellytyksenä tarvitse olla riskienhallinnasta tinkiminen. Vertaislainamarkkinan kasvu on erittäin myönteinen kehitys myös kansantalouden ja rahoitusjärjestelmän vakauden näkökulmasta, jos uusilla rahoituskanavilla onnistutaan luomaan sekä vakaampi rahoituksen saatavuus koko yrityskentälle että toimiva rahoitusriskien hajautus eri tyyppisten sijoittajien kesken.

__________________________________________________________________________________

Antti Suhonen

Kirjoittaja on rahoituksen professori (Professor of Practice) Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Hän toimii myös rahoitus- ja sijoitusalan konsulttina ja neuvonantajana Iso-Britanniassa ja Pohjoismaissa.

Kirjoitus on yleisluontoinen kuvaus Britannian vaihtoehtoisesta rahoitusmarkkinasta. Kirjoitusta tai mitään sen osaa ei ole tarkoitettu, eikä sitä tule tulkita sijoitusneuvonnaksi, suositukseksi tai sijoitustutkimukseksi.

Artikkelin tiedot perustuvat pääosin seuraaviin lähteisiin:
CEBR: Small business, big impact. The changing face of business finance (August 2016)
Liberum altfi indices (www.altfi.com)
Nesta / University of Cambridge: Pushing boundaries. The 2015 UK alternative finance industry report (February 2016)
Oxera: The economics of peer-to-peer lending (September 2016)