Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut länsimaat reagoimaan ja asettamaan vahvoja taloudellisia pakotteita Venäjää vastaan. Monet ulkomaiset yritykset ovat myös ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta. Ennakoitavissa on, että Venäjä tekee aikanaan vastapakotteita länttä kohtaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tärkeiden raaka-aineiden viennin lopettamista. Toistaiseksi ei ole tietoa, mitä pakotteita tullaan jatkossa käyttämään ja kuinka ne vaikuttavat Venäjään ja muuhun maailmaan. Selvää on kuitenkin, että sodalla tulee olemaan merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia vaikutuksia ympäri maailmaa ja erityisesti Euroopassa.
Venäjän pörssi romahti välittömästi, kun uutiset hyökkäyksestä Ukrainaan levisivät. Pankit ja öljy-yhtiöt ovat olleet eniten kärsineiden yritysten joukossa. Hyökkäyksen vaikutukset näkyivät myös muualla maailman pörsseissä. Varsinkin Euroopan osakemarkkinat ovat kärsineet sodan seurauksena. Odotettavissa on, että markkinoiden volatiliteetti pysyy koholla konfliktin jatkuessa.
Sota ja sen aiheuttama epävarmuus tulevasta on nostanut merkittävästi öljyn hintaa. Samalla myös maakaasun hinta on noussut entisestään jo koholla olleelta tasoltaan. Kuluttajat Euroopassa ovat kärsineet korkeista energia- ja polttoainelaskuista jo ennen Ukrainan sotaa, ja ne ovat nyt kallistumassa entisestään. Venäjä on Saudi-Arabian jälkeen maailman toiseksi suurin raakaöljyn viejä sekä suurin maakaasun viejä maailmanlaajuisesti. Pelkona on, että Venäjä saattaa vähentää tai katkaista luonnonvarojen toimituksen Eurooppaan vastauksena lännen pakotteisiin. Tämä puolestaan vaikuttaisi välillisesti myös sellaisiin maihin, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia Venäjän öljystä tai maakaasusta, sillä hinnat kohoaisivat globaalisti huomattavasti.
Energian ohella sota vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin. Venäjä ja Ukraina tuottavat yhteensä noin neljänneksen maailmalle vietävästä vehnästä ja noin puolet auringonkukkaöljystä ja -siemenistä. Ukraina on myös merkittävä maissin viejä. Sodan seurauksena viljantuotanto ja vienti voivat kärsiä, mikä on jo näkynyt esimerkiksi vehnän maailmanmarkkinahinnan kovana nousuna. Venäjä on myös yksi maailman suurimmista lannotteiden viejistä, mikä voi vaikuttaa merkittävästi maatalouden kustannuksiin. Lannotteiden hinta oli jo ennen sotaa korkealla, ja maanviljelijät voivat joutua pian maksamaan niistä vielä entistä enemmän.
Energian ja raaka-aineiden kallistuminen valuu läpi tuotantoketjun väli- ja lopputuotehintoihin nostaen yleisiä elinkustannuksia. Kiihtynyt kuluttajahintainflaatio oli haaste jo ennen Ukrainan sotaa, eikä meneillään oleva koflikti ainakaan helpota tilannetta. Euroalueen inflaatio oli helmikuussa 5,8 % ja voi olla hyvinkin, että vuotuinen kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy vielä 6,5-7 % vauhtiin kesään mennessä, mikäli sota ja pakotteet ovat pitkittyäkseen. Inflaation kiihtyminen on laittamassa keskuspankit hankalaan tilanteeseen. Sodan seurauksena talouskasvun odotetaan hidastuvan varsinkin Euroopassa. Kysymys kuuluukin missä määrin esimerkiksi Euroopan keskuspankki aikoo puolustaa hintavakaustavoitettaan vai annetaanko siinä periksi ja tuetaan talouskasvua.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on voinut tuntua monen sijoittajan kukkarossa. USA:ssa osakemarkkinat ovat ovat pitäneet varsin hyvin pintansa sodan aikana, mutta Euroopassa ja varsinkin meillä Suomessa osakemarkkinat ovat korjanneet alaspäin sodan seurauksena. Erityisessä paineessa ovat olleet Venäjä-riippuvaisten yhtiöiden osakkeet. Sodan jatkuessa markkinoiden volatiliteetin voidaan odottaa pysyvän koholla, sillä edelleenkään ei ole selvää mitä kaikkea koflikti voi tuoda tullessaan. Markkinoilla ei ole käytettävissään täydellistä informaatiota. Epävarmuus on näin ollen suurta. Sodan ja pakotteiden mahdollisesti kovetessa vaarana on, että osakemarkkinoiden lasku ei ole vielä ohi.
Omissa Frontin varainhoidon osake- ja korkosijoituksissamme olemme jo ennen sodan alkua muuttaneet allokaatioitamme huomattavasti defensiivisempään suuntaan. Syynä tammikuisiin muutoksiin olivat kasvaneet inflaatio- ja korkohuolet sekä odotukset keskuspankkien rahapolitiikan kiristämisestä. Tuolloin tehdyt muutokset salkuissa palvelevat myös nykyisessä konfliktitilanteessa.
Vesa Engdahl, päästrategi
Front Capital