Helsingin Sanomat 20.11.2019: Rahoitusta ei tarvitse hakea pankista | Front

Helsingin Sanomat 20.11.2019: Rahoitusta ei tarvitse hakea pankista

20.11.2019

Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun rahoitukseen löytyy pankkien tarjontaa täydentävä ratkaisu. Sijoitusalan toimija Front Yhtiöt tarjoaa myös kattavasti yritysrahoitusta.

 

Front Yhtiöt ei ehkä isolle yleisölle ole tuttu nimi, mutta rahoitusalalla yritys on jo vakiintunut toimija. Vuonna 2006 perustettu Front tarjoaa sijoituspalveluita, varainhoitoa ja rahoitusta. Asiakaskunta on yhtä laaja kuin tarjolla olevat palvelut. Pääasiassa asiakkaat ovat varakkaita yksityishenkilöitä sekä pieniä tai keskisuuria instituutioasiakkaita.

– Front Yhtiöt koostuu kahdesta varsin erilaisesta liiketoiminta-alueesta. Tarjoamme Finanssivalvonnan valvomia sijoituspalveluita ja toisaalta olemme vahvasti pankkien ulkopuoliseen yritysrahoitukseen erikoistunut yritys, kertoo Front Groupin hallituksen puheenjohtaja ja yksi omistajista, Hannu Kananen.

 

Päätöksentekijän roolissa

Frontin liiketoiminta aloitettiin asiakkaan tarpeisiin räätälöidyillä, strukturoiduilla sijoitustuotteilla. Front on kehittänyt strukturoituja sijoitustuotteita pitkäjänteisesti. Yritys on esimerkiksi toiminut yhteistyössä useiden kansainvälisten liikkeellelaskijapankkien kanssa jo yli 10 vuoden ajan.

Omaisuudenhoito tuli valikoimaan vuonna 2008. Pääasialliseksi sijoitusvälineeksi omaisuudenhoitoon valittiin tuolloin pörssinoteerattu rahasto ETF eli exhange traded fund. ETF-sijoitukset ovat indeksiä seuraavia rahastoja, joita vaihdetaan pörssissä kuin osakkeita.

– Sijoitusmuodon kustannukset ovat yleensä alhaisemmat kuin aktiivisesti hoidettujen rahastosijoitusten. Kyseessä ei kuitenkaan ole passiivinen sijoitusmuoto, Kananen muistuttaa.

Indeksisijoittaminen on hyvä väline hajauttamiseen. Yhdellä kaupalla saa esimerkiksi ostettua noin viidensadan amerikkalaisyrityksen osakkeita. Tällä hetkellä erilaisia ETF-rahastoja on viisi. Varainhoidon päämääränä on rakentaa kestävä, pitkäaikainen asiakassuhde.

– Olemme aktiivinen päätöksentekijä, joka tekee sijoituspäätökset. Asiakas maksaa siitä.

Uusi korkosijoittaminen

Korkojen tippuminen nollaan ajoi Frontin jo viitisen vuotta sitten etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita asiakkailleen. Sijoitusten hajauttamista haluava sijoittaja toivoo usein osakesijoitusten rinnalle salkkuunsa korkotuottoja, mutta niiden löytyminen on ollut nykytilanteessa vaikeaa.

– Nollakorkojen maailma ei ole kovin mielenkiintoinen sijoittajan kannalta, Kananen naurahtaa.

Frontin tarjoamina sijoitusvaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi listaamattomien keskisuurten yritysten velkakirjat tai aikaisemmin myös aktiivisesti vertaislainat kuluttajille.

Tuottavuudeltaan vaihtoehtoinen korkosijoittaminen on hyvä lisä salkkuun. Sijoitusmuoto istuu kuitenkin vain sijoittajalle, jonka riskiprofiiliin sijoittaminen listaamattomiin yrityksiin istuu. Sijoittaminen tai paremminkin rahoittaminen Front Yritysrahoituksessa kohdistuu yrityksen itse myöntämiin rahoituspäätöksiin pienille ja keskisuurille yrityksille. Sen lisäksi, että Front on tarjonnut korkosijoituksia asiakkailleen, yritys on myös itse sijoittanut samoilla ehdoilla samoihin kohteisiin.

– Meillä sijoittaja pääsee listaamattomissa velkakirjoissa kolmen vuoden sijoituksessa jopa 10 prosentin vuosituottoon. Mutta pitää ottaa huomioon, että sijoitukseen liittyy suurempia riskejä, toimialaan tai yrityksen kokoon liittyen.

Frontin asiakkaiden keskuudessa korkosijoittamisen suosio on ollut huimassa kasvussa. Sijoitusvolyymi on pelkästään viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut vajaasta 60 miljoonasta eurosta vuositasolla noin 130 miljoonaan.

 

Pankkien tarjonnan tueksi

Miikka Veikkola vetää yritysrahoitukseen keskittynyttä puolta Frontin liiketoiminnasta.

– Yrityslainoissakin on kaksi eri liiketoiminta-aluetta, nopeat ja pienemmät digilainat ja perinteisempi yritysrahoitus. Tuotantoa tai seiniä ei rahoiteta, vaan yritysten liiketoiminnan kasvuun liittyvää toimintaa, Veikkola sanoo.

Frontin rahoituskohteita, joita pankkirahoitus ei kata, voivat olla esimerkiksi saatavat tai tilausrahoitus. Pankit eivät myöskään hanakasti myönnä nopeita mikroluottoja.

– On myös tapauksia, missä me rahoitamme hankkeen käynnistysvaiheen ja pankki tulee mukaan myöhemmin, Veikkola kuvaa.

Pankkien ulkopuolinen lainatoiminta on Suomessa vielä varsin uutta, mutta esimerkiksi USA:ssa suoria lainoja pankkien ulkopuolelta on ollut tarjolla pitkään. Suomessa joukkorahoitus on ehkä tunnetuin pankkien ulkopuolinen rahoitusmuoto.

 

Rahoitus edistää kasvua

– Vastaanotto Frontin yritysrahoitukselle ja erityisesti verkkopohjaiselle pienrahoitukselle on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut innostunutta, kertoo Veikkola.

Syyksi hän mainitsee pankkien kiristyneet säädökset ja vakavaraisuusvaatimukset, jotka ajavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä vaihtoehtoisten rahoitusten luokse. Pankeille pienyritysten rahoitus ei välttämättä ole ydinliiketoimintaa.

Pienyrittäjillä tai aloittavilla yrittäjillä ei aina ole myöskään luotonsaannin ehtona olevaa pitkää pankkisuhdetta. Suomessa on jopa 200 000 pienyritystä, joiden osalta suuri ongelma on, mistä saa rahoitusta.

– Pankkirahoituksen saamisen hankaluus on yksi syy, miksi päätimme panostaa yritysrahoitukseen niin vahvasti. Takaamme osaltamme suomalaisyritysten kasvua.

Kasvurahoitusta tarvitaan esimerkiksi innovaatiokehitykseen. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen saattaa vaatia nopeaa lisärahoitusta, johon pankkilaina ei ole liittävän nopea väline. Julkista rahoitusta on saatavilla innovaatiokehitykseen, mutta kuten Veikkola muistuttaa, esimerkiksi lainatakaukset edellyttävät käytännössä pankkirahoituskelpoisuutta.

Palvelee yritysten toimintaa

Frontilta rahoitusta hakeneista yrityksistä päätöksen on tänä vuonna saanut jo yli 2000 yritystä. Erityisesti mikroluottopuolella kysyntä on kiivasta, mikä kertoo rahoitusmuodon tarpeellisuudesta. Päätöksistä myönteisiä oli reilu kaksisataa. Rahoitus on usein suomalaisten pk-yritysten kasvun pullonkaula.

– Alle 100 000 euron yrityslainoja voi hakea nettihakemuksella. Suuremmat rahoitusehdotukset käydään läpi yrityksen päätöselimissä yksittäin. Näissä lainoissa yritysten maksukykyä arvioidaan lainapäätöksissä laajemmin. Huomioon otetaan taloudelliset tiedot, jotka vaikuttavat kannattavuuteen. Vaadittavat vakuudet voivat olla henkilö-tai yritystakauksia, kiinteistökiinnityksiä tai vaikka osakkeiden, eli muun omaisuuden panttaus, kertoo Veikkola.

Rahoitusmuotona pankin ulkopuolinen rahoitus on korkotasoltaan kalliimpi, mutta toisaalta nopeana ratkaisuna se palvelee yrityksen toimintaa.

 

Kilpailutilanne kiristyy

Uusia, pankkien ulkopuolisen rahoituksen myöntäjiä on tullut Suomenkin markkinoille. Kuluttajaluottoihin tuli syksyllä 2019 voimaan korkokatto, joka ei kuitenkaan koske yrityslainoja. Kanasen mukaan korkokatto saattaa houkutella toimijoita siirtymään yrityslainapuolelle.

– Kilpailu on koventunut, se on selvä. Mutta yrityslainoja ei ole mahdollista automatisoida samalla tavalla kuin kulutusluottoja, Kananen kuvaa luottomuotojen ris-kienhallinnan eroja. Meillä on mahdollisuus tarkastella yrityksen luottokelpoisuutta hyvinkin yksilöllisesti. Vaikka olemme vakuuksien suhteen joustavampi kuin perinteinen pankkirahoitus, tämäkin puoli otetaan laajasti huomioon. Takaisinmaksuprosentti on myöntämissämme lainoissa korkea, Kananen kertoo.

 

Helsingin Sanomat 20.11.2019 – Mainosliite – Content House Oy
Teksti: Anna Gustafsson
Kuvat: Juha Arvid Helminen
Linkki artikkeliin: https://newspool.fi/rahoitusta-ei-tarvitse-hakea-pankista/