Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku | Front

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku

24.08.2017

Kun ennustaminen on käynyt yhä vaikeammaksi, systemaattiset sijoitusstrategiat kasvattavat suosiotaan.

Pitkäaikaisen sijoittamisen tavoite on yksinkertainen: Varallisuuden kasvattaminen (mahdollisimman korkea pitkän aikavälin tuotto) lyhyemmän aikavälin volatiliteetin sietokyky huomioiden ja suurimmat laskumarkkinat välttäen.

Siihen yksinkertaisuus sitten usein loppuukin, sillä keinot ja mahdollisuudet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat moninaiset. Vain yhtä oikeaa tapaa sijoittaa ei ole. Tämä näyttäytyy sijoittajalle mm. eri sijoituskohteiden ja tuotteiden tarjonnassa. Yksinomaan Suomessa sijoittajalla on valittavanaan 1053 eri sijoitusrahastoa 71:ltä eri rahastoyhtiöltä tai varainhoitajalta. Tähän kun lisää kotimaisten välittäjien kautta tarjolla olevat pörssinoteeratut ETF-rahastot, niin luku on jo moninkertainen (puhumattakaan ulkomaisista sijoitusrahastoista).

Vaikka sijoittamisen tavoitteet olisivatkin siis selkeät, ei sijoituskohteiden tai edes itselleen sopivan varainhoitajan valinta suinkaan sitä ole. Sijoittaako osakkeisiin, korkoihin, hyödykkeisiin vai niihin kaikkiin?  Millä osuuksilla? Tulisiko allokaatio pitää aina samana vai pitäisikö sitä aktiivisesti muuttaa markkinatilanteen muuttuessa? Kannattaisiko osakesijoituksissa painottaa nyt Pohjois-Amerikkaa vai Aasiaa. Koroissa lyhyttä vai pitkää korkoa? Pitäisikö luottaa aktiivisiin, salkunhoitajan näkemykseen perustuviin rahastoihin vai passiivisiin, määriteltyä indeksiä seuraaviin ETF-rahastoihin?  Kysymyksiä on paljon, mutta selkeitä vastauksia vähän. Tilannetta ei helpota se, että eri varainhoitajilla on monesti poikkeavia tai suorastaan kilpailevia näkemyksiä siitä, mikä olisi kulloinkin paras sijoituskohde, markkina tai allokaatio. Kehen luottaa? Kuka on tällä kertaa oikeassa?

Mitä on ”Evidence Based Investing” eli EBI?

Etsiessään vastauksia yllä mainittuihin kysymyksiin, monet sijoittajat ovat jo pitkään hyödyntäneet sijoitustoiminnassan näkemysten rinnalla sijoitustutkimusta ja sen näyttöön perustuvaa tietoa sijoittamisesta, tuotosta ja riskistä.

Useat näistä havainnoista ovatkin jo yleisesti tunnustettuja ’tosiasioita’ sijoittamisesta. Sijoitustutkimus esimerkiksi kertoo, että osakkeet ovat pitkällä aikavälillä olleet tuotoltaan ehdottomasti paras omaisuusluokka. Tai että hajautettu 50/50 strategia on tarjonnut historiassa hyvän tuotto/riskisuhteen. Passiivisiin indeksirahastoihin perustuva osakesijoittaminen on puolestaan kasvattanut suosiotaan, koska historiatietoon perustuen ne ovat keskimäärin pärjänneet aktiiviseen osakevalintaan perustuvia rahastoja paremmin, ainakin kulut huomioiden.

Kun markkinakäänteiden ennustaminen on käynyt yhä vaikeammaksi, on tämä tutkimukseen perustuva suuntaus ollut viime vuosien aikana edelleen vahvistumassa. Samalla sen käyttö on laajentunut yksinkertaisista omaisuuslajiallokaatiosta yhä yksityiskohtaisempien faktoreiden hyödyntämiseen. Esimerkkejä näistä ovat mm. arvoon, kokoon, volatiliteettiin, laatuun ja momentumiin/trendiin perustuva sijoittaminen.

Viime aikoina tästä tutkimukseen perustuvasta sijoittamisesta on alettu yhä useammin käyttämään yleisnimitystä ”Evidence Based Investing” (EBI).  Evidence Based Investing eli EBI, on vapaasti suomennettuna ”näyttöön perustuvaa sijoittamista”.  Vaikka termi ei ole mitenkään vakiintunut, perustuu se useimmiten seuraaviin periaatteisiin erotuksena ’perinteisestä’, näkemykseen perustuvasta sijoittamisesta:

  1. Sijoituspäätökset eivät perustu talous- tai tulosennusteisiin vaan markkinadataan ja sijoitustutkimuksen perusteella arvioituihin (tilastollisiin) todennäköisyyksiin. Näin pyritään ottamaan huomioon perinteisten talousennusteiden lisäksi myös ns. behavioralistiset, eli sijoittajien käyttäytymiseen liittyvät tekijät.
  2. Se keskittyy lyhyen aikavälin markkinakäänteiden sijaan todennäköisyyksien hyödyntämiseen ja sijoituvarallisuuden kasvattamiseen pitkällä aikavälillä.
  3. Se tunnistaa riskienhallinnan tärkeyden. Oli kyse sitten salkunhoitajan näkemyksestä tai sijoitustutkimuksesta, emme tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Parhaimmillaankin kyse on todennäköisyyksien arvioinnista. Vaikka joku asia on epätodennäköinen, tapahtuu se silti epäsäännöllisen säännöllisesti.
  4. Se on kurinalaista ja systemaattista noudattaen ennalta määriteltyjä sijoitusperiaatteita ja sääntöjä.


EBI-sijoittamisen hyödyntäminen FRONTissa

Front on ollut markkinoiden edelläkävijä mm. ETF-sijoittamisessa ja vaihtoehtoisessa korkosijoittamisessa ja haluaa jatkaa tällä tiellä. Siksi olemme tuoneet asiakkaillemme myös uusia, EBI-sijoittamiseen perustuvia sijoitusvaihtoehtoja. Front Signal on vuosi sitten aloittanut erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa globaalisti osake-, korko ja hyödykemarkkinoille ETF-rahastojen kautta. Sen strategia pohjautuu ennen kaikkea momentumfaktorin hyödyntämiseen. Rahaston sijoituksiin valitaan ainoastaan omaisuusluokat ja markkinat, jotka ovat nousutrendissä ja joilla on suhteellisesti vahvin momentum. Mikäli rahaston sijoituskriteerit täyttäviä sijoituskohteita ei ole riittävästi, pidetään sijoitukset joko osittain tai kokonaan käteisenä.

Momentum-ilmiötä on tutkittu erityisen paljon eri markkinoilla ja ajanjaksoilla. Yksinkertaisimmillaan momentumin voi määritellä siten, että menneisyyden voittajat ja häviäjät markkinoilla todennäköisimmin pysyvät voittajina ja häviäjinä. Momentum voi olla joko sijoituskohteiden välistä, eli suhteellista tai absoluuttista momentumia, jolloin sitä kutsutaan yksinkertaisimmin trendiksi. Vaikka ilmiön syystä ei ole selkeää yksimielisyyttä, on se tutkimusten mukaan todellinen ja tarjonnut pitkällä aikavälillä hyvää tuottoa.

Sijoittajalle tällaisen strategian noudattaminen ei ole kuitenkaan helpoin mahdollinen, sillä muiden faktoreiden tapaan momentum esiintyy välillä vahvempana ja välillä heikompana. Strategian tuotto voi siten poiketa pitkiäkin aikoja laajemmasta markkinakehityksestä. Myös muutokset markkinatrendissä tai markkinoiden keskinäisessä voimasuhteissa näkyvät usein negatiivisesti rahaston lyhyen aikavälin tuotossa. Tämä on näkynyt keväällä selvästi myös Signal-rahastossa, jossa dollarin nopea heikentyminen ja hyödykkeiden ja hyödykeriippuvaisten kehittyvien markkinoiden kääntyminen selkeään laskuun pitkän nousun jälkeen on vienyt rahaston hyvän alkuvuoden tuoton selkeästi miinukselle. Tällöin on hyvä pitää pää kylmänä ja muistaa, että pitkällä aikavälillä strategian systemaattinen ja kurinalainen noudattaminen kantaa kuitenkin hedelmää.

Signal-rahaston ohella olemme myös tutkineet ja kehittäneet muita EBI-maailmaan liittyviä sijoitusmalleja ja strategioita. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita allokaatiostrategia, joka perustuu osake- ja korkomarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa seuraavaan malliin. Strategian perusallokaationa on 100% osakemarkkinasijoitus (korkea tuotto-odotus). Osakemarkkinoiden epävarmuuden kasvaessa salkku jaetaan puoliksi osakkeiden ja korkojen kanssa (50/50 %; hajautus ja riskien hallinta) ja mallin viitatessa osakemarkkinoiden laskutrendiin, sijoitetaan ainoastaan korkomarkkinoille (100 % korko; pääoman suojaaminen). Sijoitussalkulla on siis vain kolme mahdollista allokaatiota; 100 % osake, 50/50%, 100 % korko. Sijoitukset ovat aina globaalisti laajasti hajautettuina.

Mallinnuksella tällaisen strategian tuotot olivat sekä hajautettuun osakesalkkuun sekä passiviseen 50/50 verrattuna houkuttelevia volatiliteetin ollessa vain hieman 50/50 allokaatiota suurempi. Laajennettaessa mallinnusta globaalin hajautuksen sijaan yksittäisille osakemarkkinoille ja eri aikajänteille, tulokset olivat samansuuntaiset, vaikka erojakin oli. Mitä pienempi oli osakemarkkkinoiden volatiliteetti, sitä paremmin malli toimi. Samoin tulokset olivat sitä paremmat, mitä selkeämpiä lasku- ja nousujaksoja markkinoilla esiintyi.

EBI-strategia kuulostaa yksinkertaiselta. Se perustuu toisaalta sijoitustutkimuksessa havaittujen ilmiöiden hyödyntämiseen valtavan historiallisen data-aineiston analyysiin ja niiden perusteella tehtyyn dynaamiseen mallinnukseen. Tämän perustyön jälkeen salkunhoito onkin suhteellisen yksinkertaista, mutta toki mallin huoltaminen ja kehittäminen vaativat jatkuvaa panostusta.

Historialliseen mallinnukseen eli ns. backtestingiin liittyy toki myös runsaasti haasteita. Vaikka tietyt asiat taloudessa ja sijoittajien käyttäytymisessä näyttävät toistuvan, on jokainen markkinatilanne aina uusi, erilainen ja ainutkertainen. Vaikka testaisimme strategioita suurella data-aineistolla, emme voi olla täysin varmoja, etteivätkö tulokset ole vain puhdasta sattumaa.  Siksi mallinnuksen tuloksiin on tervettä suhtautua tietyllä varauksella. Erityisen tärkeää on ymmärtää, löytyykö mallin tuloksille järkevää, selittävää ja pysyvää tekijää vai onko kyseessä vain satunnainen, tilapäinen korrelaatio, joka antaa tulevaisuudessa täysin toisenlaisia tuloksia.

Malleihin ja mallinnukseen liittyvistä haasteista huolimatta uskomme, että ne tuovat ymmärrystä ja lisäarvoa sijoittamiseen, joko suoraan sovellettuna tai muun päätöksenteon osana/tukena. Siksi tulemme perinteisemmän, näkemyksellisen allokaatiovarainhoidon rinnalla jatkamaan panostuksia myös EBI-sijoittamiseen. Uskomme nimittäin markkinadatan filtteröivan tehokkaasti globaalin sijoitusmarkkinan myllerryksiä.

Miikka Veikkola
salkunhoitaja / Front Capital Oy