Sijoita megatrendeihin ja vaurastu | Front

Sijoita megatrendeihin ja vaurastu

25.02.2021

Megatrendit ovat erittäin pitkäaikaisia – useimmiten vuosikymmeniä kestäviä – talouden ja yhteiskunnan muutoskulkuja. Megatrendit muovaavat globaalia taloutta ja yhteiskuntaamme. Ne vaikuttavat tapaamme toimia ja työskennellä. Megatrendit heijastuvat vahvasti myös yritysten ansaintalogiikkaan ja liiketoimintamalleihin. Monille toimialoille ne luovat uusia mahdollisuuksia, mutta joillekin ne voivat koitua turmioksi. Sijoittajalle megatrendien ymmärtäminen on olennaista. Megatrendien huomioonottaminen sijoituspäätöksenteossa on keskeistä, sillä tulevaisuuden menestyjäyritykset löytyvät todennäköisimmin niiden yhtiöiden joukosta, jotka kykenevät ratsastamaan megatrendien aallonharjalla ja hyödyntämään talouden ja yhteiskunnan pitkäkestoisia muutoskulkuja. Me Frontissa keskitymme toiminnassamme viiteen sijoittajan kannalta olennaiseen megatrendiin: 1) nopea teknologinen muutos, 2) ilmastonmuutos ja rajalliset resurssit, 3) väestörakenteen muutos, 4) kaupungistuminen ja 5) talouden painopisteen siirtyminen lännestä itään.

 

Teknologinen muutos on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Uudet teknologiset innovaatiot vaikuttavat suureen osaan elämänalastamme mullistaen tapaamme kommunikoida, välittää tietoa, työskennellä ja hoitaa arkipäiväisiä asioitamme. Tänä päivänä olisi vaikeaa kuvitella elämää esimerkiksi ilman verkkopankkia, mobiilimaksamista tai mobiilinettiä. Teknologiamuutoksen läpitunkeva voima on olennaisesti vauhdittamassa ja mahdollistamassa ratkaisujen löytämistä myös muiden megatrendien aiheuttamiin haasteisiin. Teknologia on keskeisessä asemassa muun muassa ilmastonmuutoksen hallinnassa, luonnonvarojen tehokkaammassa käytössä sekä väestön ikääntymisen ja työikäisen väestön supistumisen luoman ongelman ratkaisussa.

Teknologisen muutoksen nopeus on hurja. Tietokoneiden teho ja teknologisten laitteiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia ja tekee sitä myös jatkossa. Vuonna 1985 Cray-2 -supertietokoneen muistikapasiteetti oli 2GB ja prosessorin teho 244 Mhz. Tänään meillä on tarjolla näppärästi taskuun mahtuva iPhone 64-256GB:n muistilla ja prosessorilla, jonka CPU-nopeus on 1400Mhz. Vuonna 2003 maailmassa oli noin 500 miljoonaa Internetiin kytkettyä esinettä ja laitetta. Nyt tämä ”Internet of things” käsittää jo 50 miljardia esinettä ja asiaa, ja vuoteen 2030 mennessä määrän ennustetaan edelleen kymmenkertaistuvan 500 miljardiin. Teknologiamurroksen voimaa kuvaa myös IBM:n arvio siitä, että sähköisesti taltioidun datan määrä on kymmenkertaistumassa maailmassa vuosien 2017-2025 aikana. Vuonna 2025 tallennettua dataa uskotaan olevan huikeat 175 zetabittiä. Blueray-levyille taltioituna tämä tarkoittaisi pinoa, joka yltäisi maasta kuuhun 23 kertaa!

Teknologia muuttaa radikaalisti työnkuvaa. Nykyisistä ammateista noin 60 %:ssa työn sisällöstä automatisoituu ja korvautuu keinoälyllä vähintään kolmannes. Meneillään oleva muutos vaikuttaa laajasti myös yritysten toimintaan. Perinteisiä toimintoja katoaa, mutta uusia tulee tilalle. Sijoittajina joudumme ottamaan tämän murroksen huomioon osakesalkkuja rakentaessamme. Teknologian saralla mielenkiintoisimpia alueita ovat mielestämme robotiikka, automaatio, keinoäly, pilvipalvelut, massadata, kyberturvallisuus sekä esineiden ja asioiden Internet. Myös teknologian hyödyntämisen mahdollistavat yhtiöt, kuten litiumia tuottavat kaivosyhtiöt, älykkäitä sähköverkkoja ja 5G-verkkoja rakentavat yritykset voivat olla houkuttelevia sijoituskohteita

 

Vuoteen 2100 mennessä maapallon keskilämpötilan odotetaan nousevan yli kahdella asteella nykyisestään. Jos ennusteet toteutuvat, planeettamme keskimääräinen pintalämpötila on noussut kaiken kaikkiaan lähemmäs kuusi celsiusastetta 1800-luvun lopun tilanteesta. Tämä tarkoittaa äärimmäisten sääilmiöiden yleistymistä ja aavikoitumisen lisääntymistä. Viljelykelpoisen maan tuhoutuminen ja merenpinnan nousu pakottavat väestöä muuttamaan pois asuinsijoiltaan. Yksin merenpinnan nousun takia vuoteen 2050 mennessä kotinsa joutuu jättämään arviolta noin 300 miljoonaa ihmistä – lähes saman verran ihmisiä kuin euroalueen väkimäärä tällä hetkellä. Rannikkoalueiden tulvat voi koskettaa vuoteen 2100 mennessä jopa 630 miljoonaa ihmistä. Elinkelvottomiksi käyneiden maa-alueiden myötä edessä voi olla ennennäkemättömiä kansainvaelluksia, jotka aiheuttavat poliittisia jännitteitä ja pahimmillaan sotia.

Maailmassa on tällä hetkellä noin 7,8 mrd ihmistä. YK:n arvion mukaan maailman väestömäärä tulee nousemaan lähes kahdella miljardilla 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa väestön kasvusta tapahtuu Afrikassa ja keskisessä Aasiassa. Kasvava väestö sekä kohoava ruoan, energian ja materiaalien kysyntä kuluttavat maailman rajallisia resursseja. Vuoteen 2050 mennessä nykyinen maatalousjärjestelmä ei pysty tuottamaan riittävästi ruokaa kaikille. Ruoan kysynnän odotetaan nousevan 60-70 % vuoteen 2050 mennessä, vaikka väestömäärä kasvaa vain noin 25 %. Keskeisenä syynä tähän väestönkasvua suurempaan nousuun on ruokailutottumusten muuttuminen väestön vaurastuessa kehittyvissä talouksissa. Ja jos mitään ei tehdä, veden kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan 40 %:lla jo vuoteen 2030 mennessä. YK arvioikin, että veden niukkuus on yksi akuuteimmista ilmastonmuutokseen ja väestön kasvuun liittyvistä kriiseistä, jonka tulemme kohtaamaan.

Ilmastonmuutos ja rajalliset resurssit ovat toki merkittäviä ongelmia, mutta ne tarjoavat myös laajoja mahdollisuuksia monille yrityksille, kuten vaikkapa aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden valmistajille. Myös sähköautoteknologiaa kehittävät yritykset sekä kierrätysratkaisujen ja ruokatuotannon tehostuksen parissa toimivat yritykset ovat mielenkiintoisia kohteita sijoittajien näkökulmasta.

 

Väestö on ikääntymässä nopeasti kehittyneissä länsimaissa. Se tuo mukanaan paineita terveydenhuoltojärjestelmälle, aiheuttaa työvoimapulaa ja muuttaa kulutuskysynnän rakennetta. Samaan aikaan tietyissä osin maailmaa, erityisesti Afrikassa, väestömäärä lisääntyy nopeasti ja väestö nuorenee.

Kehittyneissä talouksissa väestön ikääntyminen on yleinen kehityskulku. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan hieman yli 20 % maailman väestöstä on yli 60-vuotiaita vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä yli 60-vuotiaita on maailmassa noin miljardi, mutta määrä kaksinkertaistuu vuosisadan puoliväliin tultaessa. Japanilla on nykyisellään yksi maailman ikääntyneimmistä väestöistä. Maassa 30 % ihmisistä on yli 60-vuotiaita. Vuoteen 2050 mennessä sama tilanne on 55:ssa maassa ympäri maailmaa. Tällainen demografiamuutos tuo haasteita, mutta luo myös mahdollisuuksia yhteiskunnille ja yrityksille. Samalla, kun väestö vanhenee, työikäisen väestön määrä on kääntymässä laskuun. Tämä koskee enenevässä määrin myös kehittyviä talouksia. Esimerkiksi Kiinassa työikäisen väestön määrä on saavuttamassa lakipistettään ja ikäpyramidissa vanhojen ikäluokkien koko on lähdössä kasvuun. Tällaisessa ympäristössä terveydenhuolto, hoivapalvelut ja lääketeollisuus ovat suhteellisia hyötyjiä. Myös robotiikkaa ja automaatiota kehittäviä yrityksiä tarvitaan tehostamaan työn tuottavuutta ja vastaamaan supistuvan työvoiman tuomiin haasteisiin. Väestön ikääntymien tarkoittaa muutoksia kulutuskysynnässä. Yritykset, jotka pystyvät vastaamaan tähän tuottamalla palveluita ja hyödykkeitä, joita erityisesti vanhemmat ihmiset kuluttavat, ovat voittajia.

Tulevina vuosina maailman väestönkasvu tapahtuu lähinnä keskisessä Aasiassa ja Afrikassa. Vuonna 1900 Afrikan väkiluku oli vaatimattomat 140 miljoonaa. Tänään määrä on lähes kymmenkertainen ja sen uskotaan tuplaantuvan 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja olevan noin neljä miljardia vuonna 2100. Väestön kasvu yhdessä kaupungistumisen kanssa tarkoittaa tarvetta laajoille infrastruktuurihankkeille. Mantereella tarvitaan myös valtavia panostuksia sosiaalisen turvaverkon ja työmahdollisuuksien luomiseen uudelle nuorelle väestölle. Muutoin edessä saattaa olla ennennäkemättömät väestöliikkeet, joiden paine heijastuu mitä todennäköisimmin vahvasti myös meille Eurooppaan. Afrikka on jo nykyisellään väestöltään maailman nuorin manner. Vuonna 2020 Ihmisten keski-ikä oli Afrikassa YK:n arvion mukaan 19,8 vuotta. Vuoteen 2050 mennessä Afrikan 2,5 miljardin väestöstä 1,3 mrd – eli noin puolet – on alle 25-vuotiaita. Tuolloin  Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa asuu 1/3 maailman nuoresta väestöstä (alle 25v). Näiden nuorten paremman elämän tavoittelu tuo mukanaan talouden kehitykseen ja hyvinvoinnin kohentamiseen liittyviä haasteita, mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille lukuisilla toimialoilla tavara- ja palvelutuotannosta teknologiaan, rakentamiseen sekä pankki- ja rahoituspalveluihin.

 

Kaupungistuminen lisääntyy nopeasti. Joka viikko noin 1,5 miljoonaa ihmistä muuttaa maalta kaupunkiin. Vuonna 1950 vain 30 % ihmisistä asui kaupungeissa. Tänä päivänä osuus on 55 % ja vuonna 2050 kaupungeissa arvioidaan asuvan 68 % maailman väestöstä. Tämä tarkoittaa kaupunkien väkiluvun kasvamista noin 2,5 miljardilla ihmisellä seuraavan 30 vuoden aikana.

90 % kaupunkien kasvusta tapahtuu Afrikassa ja Aasiassa. Yksinomaan Kiinassa on nykyisin noin 100 kappaletta yli miljoonan asukkaan kaupunkeja ja määrä on tuplaantumassa seuraavan puolen vuosikymmenen aikana. Samalla massiivisten megakaupunkien määrä lisääntyy ympäri maailmaa. Vuonna 1990 yli 10 miljoonan asukkaan megakaupunkeja oli 10 kappaletta, nyt 28 kappaletta ja vuoteen 2030 mennessä 43 kappaletta. Tilasta ja asumisesta on tulossa entistä suurempi haaste suurkaupungeissa.

Kaupungit ovat hyvinvoinnin ja talouskasvun keskuksia. Tällä hetkellä 85 % maailman kokonaistuotannosta luodaan kaupungeissa tai kaupungistuneilla alueilla. Kaupungeissa asuu korkeimmin koulutettu, parhaiten ansaitseva ja vaurain väestö. Tämä luo mahdollisuuksia kauppaketjuille, luksustavaroiden valmistajille, palvelualan yrityksille sekä vapaa-ajan ja matkailualan yrityksille. Kaupungistuminen hyödyttää myös kommunikaatio-, liikenne- ja kuljetuspalveluyrityksiä, jätehuoltopalveluja ja rakentamiseen sidoksissa olevia yhtiöitä.

 

Kiina on noussut muutamassa vuosikymmenessä globaaliksi tavaratuotannon keskukseksi samalla, kun Intiasta on tullut maailmanlaajuinen palvelujen tuottaja. Erityisesti Kiinan talous on kasvanut nopeasti ja se on pian ajamassa USA:n ohitse maailman suurimmaksi taloudeksi. 15 vuotta sitten Kiinan talous oli 1/10 USA:n taloudesta. Vuoteen 2030 mennessä Kiinan kokonaistuotanto kohoaa suuremmaksi kuin USA:n. Kiinan osuus koko maailmantalouden kasvusta on 35 %  – luku on kaksi kertaa niin suuri kuin USA:n kontribuutio kasvuun. Talouden painopisteen siirtyminen lännestä itään tarkoittaa tulevina vuosina myös poliittisen vallan painopisteen siirtymistä Washingtonista Pekingiin.

Kiinan talouskasvu on perustunut laajoihin teollisiin ja infrastruktuuri-investointeihin, vahvaan viennin kilpailukykyyn, nopeasti kasvaneeseen kulutus- ja teollisuushyödykkeiden vientiin sekä merkittävään innovaatioihin panostamiseen. Kiinan talouskasvun voimaa kuvaa se, että maassa perustetaan yli 6 miljoonaa uutta yritystä vuosittain ja Kiina rekisteröi eniten patentteja kansainväliseen patenttirekisteriin – USA pudonnut sijalle kaksi.

Taloudellisen menestyksen seurauksena Kiinaan on syntynyt laaja kuluttava keskiluokka. Jatkossa maan talouskasvu tuleekin nojaamaan aiempaa enemmän kotimaisen keskiluokan kulutuskysynnän kasvuun kuin investointeihin tai tavaravientiin. Nopeiten kasvavia sektoreita Kiinassa ovat tällä hetkellä tiede ja teknologia, viihde ja urheilu sekä rahoitus. Talouden tulevaisuus on palvelutuotannossa ja kotimaisessa kulutushyödykkeiden kysynnässä pikemminkin kuin perinteisessä savupiipputeollisuudessa ja tavaraviennissä.

Kiinan vahvasta kasvusta on hyötymässä myös muut Kaakkois-Aasian maat. Tämä tarkoittaa erityisesti aasialaisen keskiluokan vaurastumista ja kulutuskysynnän kasvua Aasiassa. Kiinan elintason ja samalla kustannustason noustessa teollista tuotantoa on siirtymässä pois Kiinasta halvemman tuotannon alueille naapurimaihin. Tämä hyödyttää muun muassa Vietnamia, Bangladeshia, Indonesiaa ja Malesiaa. Kaiken kaikkiaan Kiinan ja Aasian noususta globaalin talouden ytimeen ovat hyötymässä etunenässä paikalliset ja kansainväliset kulutustavarayhtiöt, luksusbrändit, palvelualojen yhtiöt, pankit ja vakuutusyhtiöt.

 

Megatrendit ajavat yritysten tuloskehitystä ja osakemarkkinatuottoja

Yrityksillä, jotka ymmärtävät megatrendejä ja kykenevät valmistautumaan muutokseen tulevaisuudessa, on paremmat mahdollisuudet menestyä kuin sellaisilla yrityksillä, jotka eivät tässä onnistu. Konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan yritykset, jotka pystyvät ratsastamaan megatrendien aallonharjalla, nousevat 4-8 kertaa todennäköisemmin tulevaisuuden huippuyritysten joukkoon verrattuna sellaisiin yrityksiin, jotka eivät kykene hyödyntämään megatrendien tarjoamia mahdollisuuksia.

Megatrendit luovat uusia sijoitusteemoja nyt ja tulevaisuudessa. Jokaisen sijoittajan tulee ottaa ne huomioon omassa sijoituspäätöksenteossaan. Megatrendeihin sijoitettaessa on korostettava, että kyse on pitkän aikavälin talouden muutosvoimista. Tällöin niistä hyötyviin toimialoihin ja yrityksiin sijoittaminen tarkoittaa samalla sijoitussalkun asemointia niin, että se on mahdollisimman hyvin linjassa maailmantalouden pitkän aikavälin – yli suhdannesyklisten vaihteluiden ulottuvan – kasvupotentiaalin kanssa. Kyse on useinkin vähintään 20-30 vuoden talouden muutostrendeihin sijoittamisesta.

Meillä Frontissa megatrendit ovat keskeisessä asemassa sijoituspäätöksenteossamme. Ne vaikuttavat siihen mihin yrityksiin, toimialoille ja mille maantieteellisille alueille sijoitamme. Megatrendit tuovat aitoa näkemyksellisyyttä sijoituspäätöksentekoon. Olennaista tässä yhteydessä on tunnistaa yritykset ja toimialat, jotka pystyvät ottamaan hyödyn megatrendien tarjoamista mahdollisuuksista ja välttämään niiden mukanaan tuomat sudenkuopat.

 

Front Megatrendit *) -salkun kehitys suhteessa maailman osakemarkkinoihin vuoden 2019 alusta lukien

 

*) Front on tehnyt vuoden 2019 alusta lukien puhtaasti megatrendien ympärille rakentuvaa osakevarainhoitoa. Tässä varainhoitomallissa sijoitamme asiakkaidemme varat sellaisiin yrityksiin, joiden liiketoiminta on sidoksissa johonkin tai joihinkin edellä kuvatuista viidestä globaalista megatrendistä.

 

Vesa Engdahl, päästrategi
Front