Saudi-Arabian öljyntuotantokeskuksiin kohdistuneet lennokki-iskut paljastivat maailman energiajakelun haavoittuvuuden | Front

Saudi-Arabian öljyntuotantokeskuksiin kohdistuneet lennokki-iskut paljastivat maailman energiajakelun haavoittuvuuden

18.09.2019

Syyskuun puolessa välissä (14.9.) tehdyt lennokkihyökkäykset Saudi-Arabian Abqaiqin ja Khuraisin öljyntuotantokeskuksiin saivat aikaan merkittävää tuhoa. Abqaiq on Saudi-Arabian merkittävin ja samalla maailman suurin öljynkäsittelylaitos. Abqaiq prosessoi noin seitsemän miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, mikä vastaa karkeasti kahta kolmannesta koko Saudi-Arabian tuotannosta. Khurais on puolestaan yksi keskeisistä Saudi-Arabian valtiollisen öljy-yhtiön Aramcon öljyntuotantoalueista. Khurais tuottaa raakaöljyä yli miljoona tynnyriä päivässä ja alueen reservien arvioidaan olevan runsaat 20 miljardia tynnyriä.

Halvoilla lennokeilla vakava isku öljytuotannon ytimeen – lisää voi olla tulossa!

Lennokki-isku Abqaiqin tuotantokeskukseen leikkasi 5-6 miljoonaa barrelia Saudi-Arabian päivätuotannosta, mikä vastaa noin puolta koko maan öljyn päivittäisestä tuotantomäärästä ja on seitsemisen prosenttia maailman öljyn tarjonnasta. Hyökkäykset Abqaiqissa ja Khuraisissa ovat herättäneet levottomuutta niin öljyteollisuudessa kuin koko maailmankaupassakin. Tämä on täysin aiheellista, sillä Lähi-idän turvallisuus- ja ulkopoliittinen tilanne on tällä hetkellä erittäin tulenarka ja iskut keskeisille öljyntuotantoalueille ja jalostamoihin voivat horjuttaa globaalia energiahuoltoa ja koko maailmantaloutta. Saudi-Arabian merkitys maailman öljymarkkinoille on keskeinen, sillä kyseessä on maailman toiseksi suurin öljyn tuottaja USA:n jälkeen ja maailman ykkösmaa öljyn viejänä. Saudi-Arabian osuus koko maailman öljyn tuotannosta on 15 % ja maan vienti tyydyttää 10 % maailman öljyn kysynnästä. (Kuva 1 ja 2)

Kuva 1: Maailman suurimmat öljyntuottajat 2019 – kuluvana vuonna koko maailman päivätuotannon arvioidaan olevan 80,6 miljoonaa barrelia päivässä

Kuva 2: Maailman merkittävimmät öljynviejämaat vuonna 2018

Lennokki-iskujen tekijöiksi on ilmoittautunut Saudi-Arabian eteläisen naapurin Jemenin huthikapinalliset. Toistaiseksi on epävarmaa oliko Abqaiqin ja Khuraisin hyökkäysten takana pelkästään Jemenin kapinallisryhmä. USA on syyttänyt iskuista Irania, joka tukee huthien kapinaa. Iran on avustanut hutheja sotilaskoulutuksessa ja asevarustelussa – ja näin ollen mahdollisesti myös lennokkiteknologiassa ja hyökkäyksen valmistelussa.

Jemen on maailman epävakaimpia valtioita. Maassa vuosikymmeniä kytenyt konflikti puhkesi sisällissodaksi vuonna 2014, kun Iranin tukemat huthit hyökkäsivät pääkaupunkiin Sanaan. Saudi-Arabia tukee puolestaan huthikapinallisten sisällissodan aikana syrjäyttämään vanhaa Jemenin hallintoa. Vastakkain ovat siis toisaalla Iranin tukemat huthikapinalliset ja toisaalla Saudi-Arabian johtama liittouma, jonka pyrkimyksenä on palauttaa valta Jemenin syrjäytetylle, mutta kansainvälisesti tunnustetulle hallitukselle. Pohjimmiltaan kyse on shiiojen ja sunnien vastakkainasettelusta. Iranin ja Saudi-Arabian reviirien ja valtapyrkimysten ohella käsillä on monimutkainen kokonaisuus, johon terroristijärjestöt ovat tuoneet oman ulottuvuutensa.

Huthikapinalliset ovat jo pidemmän aikaa tehneet iskuja Saudi-Arabian puolelle ja viime kuukausina niiden määrä on lisääntynyt. Huthien hyökkäyksiä pidetään vastatoimena Saudi-Arabian ilmaiskuille Jemenissä. Yleisten arvioiden mukaan viimeisen puolen vuosikymmenen aikana Jemenin sisällisodassa on kuollut lähemmäs 100 000 ihmisiä ja YK on kuvaillut Jemenin tilannetta maailman pahimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi. Ilman Iranin ja Saudi-Arabian suhteiden kohentumista konfliktille ei näy loppua.

Isku halvoilla – ehkäpä vain muutamia tuhansia tai kymmeniä tuhansia dollareita maksavilla – lennokeilla Saudi-Arabian öljyntuotannon ytimeen ja maailman suurimman öljyntuotantokeskuksen lamauttaminen paljasti vauraan ja sotilasmenoihin kymmeniä miljardeja dollareita vuosittain käyttävän maan haavoittuvuuden. Matalalla lentäviltä, pieniltä ja verrattain nopeilta lennokeilta on erittäin hankala suojautua kokonaan – erityisesti jos niitä käytetään suurena joukkona. Tuolloin ne ovat kuin herhiläisparvi, josta osa pääsee todennäköisesti läpi, vaikka puolustusjärjestelmä olisikin kattava ja kehittynyt. Isku Saudi-Arabian öljytuotantokohteisiin oli selvä osoitus siitä, että tämän päivän sodankäynnissä ei välttämättä tarvita kymmenien miljoonien dollareiden hintaisia hävittäjäkoneita ja vuosikausia koulutettuja huippulentäjiä saadakseen aikaan vastapuolen lamauttava ilmaisku. Ja toisaalta halvalla toteutettujen ilmaiskujen torjuminen on lähes mahdotonta, vaikka käytössä oli miljardeja maksava viimeistä teknologiaa edustava ilmapuolustusjärjestelmä. Riski vastaavanlaisista uusista iskuista Saudi-Jemen-konfliktissa ja jopa niiden yleistymisestä on otettava vakavasti.

 

Markkinakatastrofilta vältyttiin tällä kertaa, mutta pitkäaikainen negatiivinen öljyn tarjontashokki olisi vahingollinen reaalitaloudelle ja sijoitusmarkkinoille

Maailmantalouden näkökulmasta iskut Saudi-Arabian öljytuotannon ytimeen tulevat huonoon aikaan. USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan, globaalin suhdannesyklin hidastumisen ja Britannian sekavan EU-eron jatkeeksi uusia epävarmuustekijöitä ei todellakaan kaivattaisi. Lisääntyvät poliittiset ja taloudelliset riskit ovat myrkkyä myös sijoitusmarkkinoille. Tällä kertaa lennokki-iskujen vaikutukset maailman osakemarkkinoihin jäivät kuitenkin vähäisiksi. Hyökkäystä seuraavana päivänä Saudi-Arabian oman pörssin notkahdus oli maltillinen – pörssikehitystä kuvaava Tadawul -indeksi laski vain prosentin verran. USA:ssa S&P500-indeksi pakitti iskuja seuraavana markkinapäivänä 0,3 % ja euroalueella osakemarkkinat laskivat noin puoli prosenttia. Esimerkiksi Saksan DAX-indeksi tippui 0,7 % ja Stoxx600-indeksi 0,6 %. Aasiassa Hong Kongin Hang Seng-indeksi tippui samaan aikaan prosentin verran.

Jatkossa markkinoilla poihditaan varmastikin millaista tuhoa lennokeilla voidaan saada aikaan ja kuinka usein vastaavankaltaista voi tapahtua jatkossa. Pahimmillaan, mikäli samanlaisia iskuja tapahtuisi lisää ja ne halvaannuttaisivat Saudi-Arabian öljytoimituksia vakavasti, seurauksena voisi olla öljyn hinnan raju ja pitkäaikainen nousu. Tämä puolestaan vaikuttaisi negatiivisesti maailmantalouden kasvunäkymiin ja heijastuisi myös tuntuvasti osakemarkkinoihin.

Saudi-Arabian öljytuotantoon kohdistuneiden iskujen välittömänä seurauksena öljyn hinta pomppasi viikon alussa rajusti ylöspäin. Maanantaina 16.9. markkinoiden avautuessa öljyn Brent -laatu pomppasi 72 dollariin tynnyriltä, mikä oli lähes 20 % perjantain päätöstä korkeampi taso. Kyseessä oli suurin päivänsisäinen öljyn hinnan nousu kolmeen vuosikymmeneen. Nousu kuitenkin tasoittui nopeasti ja tätä kirjoittaessani öljyn Brent -laadun hinta on 64-65 dollarin haarukassa – enää noin 7 % korkeammalla kuin perjantaina ennen lennokki-iskuja. Öljyn hinnan nopeaan tasoittumiseen ja markkinoiden rauhoittumiseen vaikutti olennaisesti presidentti Donald Trumpin ilmoitus laskea öljyä markkinoille USA:n strategisista varmuusvarastoista. Presidentin kannanotto tuli markkinoille nopeasti ja oli selvästi osa presidentti Trumpin sisäpolitiikkaa. Öljyn hinnan kova ja pysyvä nousu aiheuttaisi huolta USA:n ja koko maailmantalouden kasvun hyytymisestä, mikä ei olisi mieluisaa istuvan presidentin vaalikampanjan ja vuoden 2020 presidentin vaalien kannalta. Lopputulema oli kuitenkin se, että raakaöljyn hinta ei ole noussut mitenkään tavattomalle tasolle hyökkäyksen seurauksena. Nykyisissä lukemissa öljy liikkui vielä kuluvan vuoden heinäkuussa. Suurta katastrofia öljymarkkinoille ei siis tällä kertaa aiheutunut, mutta mikäli Persianlahden öljyntuotantoalueilla nähdään uusia vastaavia iskuja ja/tai alueen kireä poliittinen ympäristö eskaloituu laajemmaksi avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi johon myös ulkovallat puuttuvat, tilanne voi olla toinen. (Kuva 3)

Kuva 3: Öljyn Brent-laadun hintakehitys viimeisen viikon aikana – öljymarkkinat rauhoittuneet lennokki-iskujen aiheuttamasta shokista

Kaiken muun ohella Saudi-Arabiassa tehdyt lennokki-iskut herättävät varmastikin keskustelua valtiollisen öljy-yhtiön Aramcon listautumisvalmisteluista. Aramcon pörssilistautumista on jo valmisteltu pitkään ja siitä odotetaan muodostuvan historian suurin listautumisanti. Lennokki-iskut osuivat ikävään saumaan myös näiden suunnitelmien osalta. Osakeannista on tarkoitus saada miljardien edestä rahoitusta Saudi-Arabian talouden uudistusohjelmaan, jonka avulla maa yrittää vähentää riippuvuuttaan öljystä. Aramco on erittäin kannattava yhtiö. Vuonna 2018 se teki liikevoittoa 111 miljardia dollaria. Listautuessaan pörssiin Aramcosta tulisi todennäköisesti maailman arvokkain yhtiö. Aramcon markkina-arvoksi on povattu jopa 2000 miljardia dollaria, mikä olisi tuplasti enemmän kuin tällä hetkellä ykköspaikkaa pitävän Microsoftin markkina-arvo. Lähi-idän epävarma poliittinen tilanne ja iskut Aramcon tuotantofasiliteetteja kohtaan voivat kuitenkin viivästyttää yhtiön listautumissuunnitelmia ja vaikuttaa negatiivisesti myös sen markkina-arvoon.

 

Vesa Engdahl
toimitusjohtaja, Front Varainhoito Oy